Vuoden viimeinen: Jouluni

Yleensä vuosi päätetään postaukseen, jossa mietitään kulunutta vuotta ja pohditaan tulevaa. Itse en kuitenkaan halua vielä vaipua sellaisen pohdintaan. Ennemminkin haluan lopettaa vuoteni juhlaisaan tunnelmaan kertomalla joulustani. 

 

Joulu aamun ensimmäinen asia on avata telkkari ja istuutua sen eteen katsomaan joulupukin kuumaalinjaa sekä sitä ainaista joulu klassikkoa lumiukkoa joulu teen kanssa. Tämän prosessin jälkeen voikin alkaa vasta harkita laittautumista päivää varten. 

 

Joulurauhan julistuksen kuuntelukin on yksi niitä asioita, jotka kuuluvat vain jouluaattoon. Se katsotaan joko televisiosta tai kuunnellaan itse paikan päällä. Tänä vuonna tapahtui molemmat. 

 PS. Tarkka silmäisimmät/blogiani kauvemmin seuranneet saattavatkin huomata tämän metsäpolun hyvin tutunnäköiseksi paikaksi viime vuodelta tosin silloin oli lunta. Minun-jouluni 2014 

 

Loppu iltapäivä vietetäänkin tekemällä erilaisia pienempiä asioita, mutta unohtamatta katsoa sitä perinteistä joulupukki ja noitarumpu elokuvaa tai joulutarinaa. Niiden lomassa on luvassa myös jouluruokailua, tosin ei niinkään minulle ja siskolleni joiden ruuat eivät yleensä ole kauhean jouluisia, hahah.  

 

Joululahjojen avauksen ja monen ohjelman ja suklaarasian jälkeen on aika siirtyä muistmaan yön pimeinä tunteina myös niitä edes menneitä sukulaisia. Tästä jouluaaton yöllisestä hautausmaa perinteestä on tullut jo pienestä pitäen niin pinttynyt tradition, että minä ja siskoni ovat ne jotka sinne innokkaimmin menevät. 

Tässä vielä pieni kurkistus niihin tämän vuotisiin joululahjoihini, joista suurimman osan itsevalitsinkin. Hyvin treenipainotteisia olivat tänä vuonna lahjani, mutta olen viimeaikoina jotenkin innostunut niin paljon urheilusta, että ihan tarpeeseen ne tulivatkin. Näihin joululahjoihin voisi vielä lisätä sen uuden puhelimen minkä sain vähän aikaa sitten tai muutaman kalliimman ostoksen amerikan reissultakin, mutta nämä olivat ne viralliset lahjat.  

// Seuraavassa postauksessa mietittään vasta tätä mennyttä vuotta sekä tulevaa. 

Hyvää uutta vuotta 2016!♥

Tuomaanmarkkinat

Viime viikonloppuna saimme siskoni kanssa loistavan idean. Päätimme lähteä katselemaan perinteisiä tuomaanmarkkinoita senaatintorille sekä siinä samalla pyörähtämään muutamassa kaupassa viimeisiä joululahja hankintoja tekemässä.  

Siskoni ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt tuomiokirkon sisällä, joten päätimme käväistä pikaisesti siellä ennen markkinoille menoa. Sytytimme myös joulu tunnelman merkeissä kynttilän muistolehtoon niille ihmisille, jotka eivät pääse juhlimaan joulua tänä vuonna.  

Vaikkakin tänä vuonna perinteinen tuomaanmarkkinoiden kierroksemme ei tapahtunut lumipyryn merkeissä, oli tunnelma markkinoilla oli yhtä jouluinen kuin joka vuosi. Tietystikkin pieni lumipyry olisi tuonut enemmän sitä joulu fiilistä, mutta ei se kuitenkaan pilannut jouluperinteestämme nauttimista. Muutama joululahjakin tuli löydettyä siinä samalla.

Tietystikkään emme voineet olla kävelemättä stockmannin jouluikkunan ohi. Se on se joka vuotuinen pysähdys paikka, johon pysähdytään aina ihastelemaan erilaisia talvi maisemia. Muistan kuinka pienenä tämän ikkunan eteen oli aivan pakko pysähtyä, se olisi se perinne. Ja se perinne jatkuu vieläkin ♥ 

Loppuilta markkinoiden ja jouluostosten jälkeen vierähtikin sitten paketoidessa kaikki ne joululahjat mitä löysimme. Ja vielä kun pakoijana oli sellainen henkilö, jonka paketeista tulee aina hyvin omalaatuisen näköisiä, siinä voi vierähtää muutamakin tovi. Onneksi siskoni kuitenkin on hyvin amattilainen tässä homassa niin edes jotkut lahjansaajat saivat hienon paketin.   

Tälläisen hieman jouluperinteitä seuraavan lauantaipäivän vietin siskoni kanssa ♥ 

Snapshots

Vaihteeksi voisin esitellä teille vähän arkisia fiiliksiäni kuluneelta viikoltani. Joulukuun ensimmäinen viikko ei alkanut kyllä niin kauhean joulusissa tunnelmissa ennemminkin vesisateen ja tuleen merkeissä, mitkä näkyivät kyllä selkeästikkin muuallakin kuin vain pihalle mennessä.  

1. Tuota ihanaa vettä ei olekkaan satanut tässä viimeaikoina kuin vain muutaman kerran...   
2. Joskus voisi ehkä harkita huoneenkin siivoamista.   
3. Jälleen kerran yksi erittäin huonosti alkanut sateinen aamu, jonka kuitenkin pelasti ihana nainen junaasemalla joka jakoi joulupipareita ♥   
4. Pahan päivän fiilikset on parasta purkaa salilla 

1. Uusi rakas vaatekappalleeni karvaliivi! 
2. Tätä viimeistä osaa onkin jo odotettu! Ja oli kyllä kaikkien odotusten arvoinen. Seuraavaksi luvassa maraton koko elokuvasta 
3. Tämä hetki on se jolloin joulutunnelma voi virallisesti alkaa ♥ 
4. Uuden jouluisen olohuoneen juhlistamiseksi oli aika katsoa ensimmäinen christmas movie! 

 

1. Vähän rennompaa lookia vaihteeksi 
2. Sunnuntaina tuli pyörähdettyä pitkästä aikaa vähän ikean puolella. Tällä kertaa mukaan jäi muutama uusi sisustus juttu sekä pikkusiskolle joululahja 
3. Itsenäisyyspäivä aamun treeni palkittiin siihen sopivalla fazer suklaalla 
4. Linnanjuhlien katsominen on vuotuinen perinne itsenäisyys päivänä eikä sitä tänäkään vuonna jätetty huomioimatta 

Mitenkään erityisen jouluisissa tai pirteissä tunnelmissa tämä joulukuu ei lähtenyt käyntiin, mutta ehkä tuosta apeasta tunnelmasta voi ainostaan syyttää tuota ei niin jouluista ilmaakin. Ehkä se iloisuus ja joulutunnelma löytävät vielä tiensä tännekkin päin... 

@tanjamariaz

Unohtuu elämään

 

Hassua miten sitä joku aamu vain havahtuu siihen, että viikko, kaksi kuukautta tai melkein vuosi on vain vierähtänyt ohi ilman, että sitä on edes huomannut. Jälkikäteen ei voi muuta kun katsella taaksepäin kaikkiin niihin muistoihin mitä sinä aikana on ehtinyt tapahtua. Vielä oudompaa on ajatella mitä vuosi sitten tähän samaiseen aikaan oli tapahtumassa. Silloin vasta huomaakin miten paljon elämä on muuttunut. Jotenkin sitä ei vain huomaa automaattomasti se tulee odottamattomasti ja yllättäen. Seuraavaksi sitä alkaakin ajatella miten elämä voi muuttua tulevan vuoden aikana niin, että seuraavana vuonna voit taas katsella taaksepäin ja ihmetellä.   

Sitäkin on outoa ajatella, että kaksi kuukautta sitten olin vielä nautiskelemassa amerikan unelma matkasta losin mahtavasta auringossa ja lämmössä, ja nyt nautinkin harmaasta pimeydestä. Harvemmin sitä oikeasti jää miettimään mitä kaikkea ympärillä oikeasti tapahtuu, keskittyy vain siihen tärkeimpään ja unohtaa ympärillä olevat asiat. Unohtuu siis elämään. Joskus tämä on hieno asia, koska jälkikäteen voit muistella ne kaikki mahtavat hetket uudestaan ♥. Joskus sen rakkaan sydämmen tilalla on kuitenkin aivan jotain muuta mitä ei toivoisi siinä olevan. Sille ei vain voi mitään, täytyy vain jatkaa eteenpäin ja löytää ne uudet ongelmat ja niiden ratkaisut. 

Ensimmäinen joulukuuta ja minä havahduin piparieni leivonnan keskeltä siihen, että tätä vuotta on  jäljellä enään yksi kuukausi. Yksi pieni kuukausi joka on kuitenkin paras aika vuodesta! Viimeinen hetki ottaa iloirti siitä kaikesta mitä voit vielä tehdä tänä vuonna (lasketella, tehdä piparkkku taloa,viettää aika lähimmäisten kanssa, juhlia!, syödä hyvää ruokaa, pitää hauskaa ja ennen kaikkea löytääse mahtava joulutunnelma mikä syntyy hiljaisista kaduista, lumesta ja jouluntaijasta) ja muistella sitten ensivuoden puolella niitä. Tosin ensivuosi tuo mukaan minulle niin monta uutta ja jännittävää asiaa, että en tiedä miten selviän niistä. Toivottavasti (kuitenkin) niin, että ensi joulukuussa havahdun uudestaan miettimään unohtunutta elämääni. 

Mukavaa joulun odotusta!