Ensimmäinen iltamme Las Vegasissa sujui ei niin vegas tunnelmissa, nimittäin nuo Utahissa olleet rankka sateet (joista mainitsin ensimmäisessä osassa) saavuttivat vegasin kasino keitaankin. Niinpä Vegas tunnelma jäi kokematta ensimmäiseltä illaltamme kokonaan. Onneksi seuraavalle päivälle oli luvassa sitäkin parempaa ohjelmaa!
Seuraava päivä Nevadan aavikolla alkoikin ihanan aurinkoisesti verrattuna edellisen illan hieman ei aurinkoisiin sää olosuhteisii. Aloitimme päivämme tutustumalla Hooverin patoon, joka on ensimmäinen kokonaan betonista rakennettu pato amerikassa. Tuo kyseinen valtava rakennelma ei ainakaan ole koolla pilattu, koska pääsimme tutustumaan myös padon sisällä oleviin massiivisiin vesialtaisiin ja turbiineihin, joiden kautta patoa säädelleen. En muista tarkkaa syytä sille, miksi pato li tuohon Nevadan ja Arizonan rajalle rakennettu, mutta sille oli jokin ihan looginenkin syy minkä takia siitä piti tehdä noin iso, Vaikkakin tämä pato ei vaikuta mitenkään erikoiselta nähtävyydeltä oli se kyllä mielestäni yksi hienoimmista paikoista, ei sen tarkoituksen tai massiivisen koon takia, vaan tuon taivaallisen maiseman mikä sen päältä avautuin!
Hooverin padon jälkeen olikin aika suunnata kohti Las vegasin massiivisia outlet alueita. Siellä vierähtikin sitten muutama tunti erittäin nopeasti ja sitä ostettavaakin kertyi hyvinkin paljon. Sillä nämä outletit eivät ole mitään verrattuna täällä suomessa oleviin.
Shoppailu päivän jälkeen oli aika suunnata takaisin hotellille valmistautumaan, illalla luvassa olevaan ohjelmaan Vegas tyylillä.
1. Vegasissa kaikki paikat on tehty, jonkin näköisen teeman pohjalta tämä kasino ja ostoskeskus oli tehty venetsialaisittain
2 &3 Koska vegas on esiintyjien kaupunki päätimme mennä katsomaan, jonkin näköistä esitystä. Pienen etsiskelyn jälkeen päädyimme tähän motown musiikka esittävään austraalialaiseen yhtyeeseen. Jos teillä on koskaan mahdollisuus nähdä tämä bändi livenä suosittelen kyllä! Heidän esityksensä oli mitä loistavin♥
4 Vegasin valo loistoa
Sanonta, että "Vegasissa kaikki on suurta" todellistui vasta sen jälkeen kun astuin ensimmäisen kerran aamiaiselle. Sieltä löytyi mitä vain maan ja taivaan väliltä syötäväksi, jo pelkästään hedelmien tai jälkiruuan valinta osottautui vaikeksi. Jos aamupala voisi olla aina tälläistä, en varmasti omistaisi koskaan huonoa päivää♥
Vegasin pelikeitaan jälkeen suuntasimme kohti Death Valley:ta eli kuolemanlaaksoa. Nimeltään paikkahan ei kuullosta nyt mitenkään erittäin pahalta, mutta todellisuus on aivan nimensä veroinen. Saavuimme tänne kuolemanlaakson alueelle joskus yhdeksän aikaan aamusta ja jo silloin lämpö mittari näytti +40 astetta, en todellakaan haluaisi kokea sitä hetkeä kun siellä laaksossa on oikeasti se +70 astetta mikä on korkein lämpötila mikä siellä on koskaan mitattu.
Kuolemanlaakson kuumuuden jälkeen matkamme jatkui kohti Etelä-Kaliforniaa ja Yosemiten luonnonpuistoa, missä pääsee ihailema niitä valtavia punapuita.
Yhdeksäntenä matkapäivänä tuli vihdoin se odotettu hetki (suurkaupunkien jälkeen), kun pääsin näkemään nämä kuuluisat punapuut ihan todellisuudessa! Jokainen on varmasti, joskus nähnyt miltä nämä massiiviset puut näyttävät, mutta luonnossa tämä näky on vielä mahtavampi. Kuvittele meidän havumetsä, tuuheita korkeita puita vieri vieressä. Nyt kuvittele sama asia mutta kymmenen kertaa isommilla puilla. Wau ♥
Tämä puu minkä vieressä seison on niin sanotusti normikokoinen punapuu, tämän lisäksi on olemassa vielä isompiakin yksilöitä, joista muutaman pääsimmekin näkemää puistossa.
Tässä kartalla näkyy reitti siitä missä kaikkialle me olemme tähän mennessä kulkeneet, kun saavumme viimeiseen suurkaupunkiimme San Franciscoon. San Franciscosta matkamme jatkui länsirannikon reinaa pitkin takaisin Losiin.
San Franciscoon saavuttuamme esimmäinen asia mikä oli pakko päästä kokemaan heti ekana, oli tietystikkin kaikki turisti nähtävyydet eli Pier 39 ja Golden gate bridge. Näiden mahtavien nähtävyyksien lisäksi pääsimme kokemaan myös San Franciscon kaupungin sisällä esiintyvät nähtävyydet sekä Golden gate bridgen toisella puolella sijaitsevan pienen kalastaja kylän Fishermans Wharfin.
Lounaan jälkeen päädyimme siskoni kanssa kylän satamaan valokuvailemaan, nauttimaan jäätelöstä ja täydellisestä kesä ilmasta sekä katselemaan Alcatrazan vankila saarta.
Jos ensimmäinen päivä San Franciscossa oli erittäin ihana! En minä todellakaan osannut odottaa, että tämä loma voisi tästä jotenkin parantua millään tavalla. Noh niin tosiaankin kävi sitten tänä seuraavana päivänä. Lähdimme hotelliltamme kohti läheistä Muni (San Franciscon julkinen liikenne) asemaa, jotta voisimme ostaa matkaliput päivän ajaksi. Tämä matkalippujen osto tyssä, jo viidensadan metrin päässä hotellistamme kun huomasimme, että koko tie ja jalka käytävät oli suljettu kaikkiin suuntiin. Hetken siinä ihmeteltyämme poliisi partioita, tarkka-ampujia ja tie sulkuja saimmekin kuulla, että presidentti Obama oli tuolla valkoisessa rakennuksessa. Tästä yllättyneenä päätimmekin jäädä odottamaan, josko Obama tulisikin ihan oikeasti ulos sieltä rakennuksesta. Puolentunnin odotuksen jälkeen tämä meidän olettamus kävikin toteen ja Obama ajoi aivan nenän edestämme autolla ohi vilkuttaen. Vieläkin olen hyvin ihmeissäni siitä, että olen nähnyt Amerikan presidentin elävänä, mutta en suomen presidenttiä.
Kolmannessa ja viimeisessä osassa on vähän lisää tunnelmia San Franciscosta sekä yllättävä tarina Malibu beachillä sijaitsevasta museosta.